Kaivannon pohjalla

Jaksaa raksaa. Eteenpäin on menty pienin askelin - tai suurin, miten sen nyt ottaa. Pitkään lämpimänä jatkunut syksy on suosinut rakentamista, sekä laittanut vauhtia pihan rakennustöihin. Tontti on täynnä mahdollisuuksia, mutta tulee vaatimaan omistajiltaan vielä paljon hikeä ja tuskaisia tunteja kivenpyörittäjän kylässä.

Tonttimme on täynnä kiviä: suuria, pieniä, pyöreitä, litteitä ja jokaiselle pitäisi löytää paikkansa. On päiviä jolloin haluaisin tilata paikalle kuorma-auton viemään kivet louhimolle. Toisaalta tiedostan, että kivet ovat tontin arvotavaraa. Mies on rakentanut taloa sillä aikaa, kun vaimo on kuluttanut aikaa kaivannon pohjalla. Tyttären ja isän yhteistyön tuloksena pihallemme on perustettu yksityinen maansiirtofirma. Kubotan voimin on siirrelty kiviä paikasta toiseen ja muun muassa saatu talolle johtavan tien pohjat valmiiksi. Illat pimenevät nykyään aikaisin ja pelkään saavani kylähullun maineen, kun illan pimeydessä, traktorin valojen loisteessa pyörittelen kiviä. No mitäpä sitä ei tekisi oman unelmansa eteen.

Kuluneen viikon aikana on vastaan tullut myös yksi ikävä yllätys: tontilla vieraillut tuttava huomasi pyöräretkellään olohuoneen isoon ikkunaan tulleen särön. Emme tiedä tarkalleen mistä ja miten särö on ikkunaan tullut. Pihlan ikkunat kuuluvat talopakettitoimitukseen ja olivat valmiiksi asennettuina elementteihin. Kyseessä on ikkunan keskimmäinen lasi, joten todennäköisesti kyseessä on jokin valmistusvirhe ja lasi on rikkoutunut lämpölaajenemisen tms. johdosta. Ikkunasta on jo tehty reklamaatio Jettatalolle, toivottavasti tulevat vaihtamaan sen piakoin.

Autotallin rakentaminen on aloitettu. Kirvesporukka ryhtyi tekemään autotallia noin viikko sitten ja työt käynnistyivät lupaavasti. Ammattilaisten toimesta tallin runko nousi parissa päivässä pystyyn ja hetken näytti siltä, ettei mene pitkään, että saamme pihalla lojuvat tavarat talliin suojaan. Hyvin alkanut urakka kuitenkin tyssäsi toisen kirvemiehen sairastumiseen. Töiden pitäisi jatkua maanantaina.

Talolla on eletty jännittäviä aikoja. Isä ja poika ovat saaneet alakerran kattokoolaukset valmiiksi. Ensimmäinen vakava tapaturmakin meinasi sattua, kun vanhempi pojistamme päätti ryhtyä hämähäkkimieheksi talon yläkerrassa. Äiti seisoi vieressä ja kävi läpi kauhun hetkiä, kun poika hyppäsi yllättäen välipohjan paperin läpi. Onneksi lapsi on varustettu äärimmäisen nopeilla reflekseillä ja hän sai tippuessaan otteen yhdestä välipohjapalkista. Kattokoolauksia ei tuolloin vielä oltu tehty, joten oli suoranainen ihme, että sormivoimat riittivät ja äiti ehti kiskomaan lapsen turvaan. En halua edes ajatella mitä olisi voinut tapahtua, jos lapsi olisi tippunut alapuolella olleiden sirkkelien ym. työkalujen joukkoon.

Tapahtumarikkaan viikon aikana eniten on menty eteenpäin alapohjan kanssa. Vesi- ja viemäriputket on saatu lähes valmiiksi. Putket on kaivettu maahan ja lattiaeristeitä on alettu laittamaan paikoilleen.

Vesijohto hässäkkä

Viemäriputkien kaivamista

Purus- kylppärin suihkujen lattiakaivo asennettuna

15 neliön putkiviidakko

Näiden esteettisesti rumien kuvien päätteeksi on ilo kertoa, että blogin kirjoittaja aikoo hankkiutua seuraavalla viikolla eroon nielurisoistaan. Nielurisat ovat olleet kesän ajan varsinainen maanvaiva, joten elämäni ensimmäinen leikkaus on enemmän kuin perusteltua. Rakennustöiden kannalta tämä tietää hiljaiseloa, mutta kuvittelisin pystyväni tekemään sängyn pohjalta blogipäivityksiä. Tai sitten en ole vielä kaivannon pohjaa nähnytkään.