7. lokakuuta 2013

Varokaa urpiaiset!



Tintit ovat vallanneet talomme. Vaikka pidän pikkulinnuista, niin nämä eivät herätä minussa sympatiaa. Syykin on yksinkertainen - tintit kuvittelevat, että talomme kuuluu heille. Kyytiä ovat saaneet etenkin talon seinien villat ja autotallin tuulensuojalevyt. Rakennusmateriaalien lisäksi tinttien houkuttimena toimii helposti saatavilla oleva ruoka eli katossa pörräävät kärpäset. Ötököiden suhteen tintit tekevät hienoa työtä. Metsästysjahdin varjopuolena on sitten se ihmisiä ja eläimiä yhdistävä tekijä -  toisesta päästä sisään ja toisesta ulos.

Toistaiseksi emme ole onnistuneet paikallistamaan, mistä linnut oikein pääsevät sisälle taloon? En myöskään muista lukeneeni muiden blogeista raksa-birdseistä. Katon tuulensuojalevyjä ei ole vielä asennettu, mutta räystäslaudat ovat paikoillaan. Olemme useamman kerran joutuneet avaamaan parvekkeen oven, jolloin linnut ovat lentäneet pihalle, mutta seuraavalla kerralla käy yläkerroksessa jälleen melkoinen vilske. Ei kovin hauskaa.

Ymmärtääkseni paremmin pikku-vieraitamme, googletin ne. Internet tiesikin kertoa yhtä sun toista mielenkiintoista nippelitietoa siivekkäistä.


Elinympäristö



Wikipedian mukaan talitiainen pesii erilaisissa metsissä, sekä puistoissa ja muissa kulttuuriympäristöissä. Suomen talitiaiskannasta suurempi osa pesii nykyään kulttuuriympäristössä kuin metsissä. Hmm, ilmeisesti minun pitää nyt laajentaa hieman kuvaani rakennustyömaastamme...


Laulu



"Talitiaisella on runsaasti erilaisia ääniä, kutsuäänet ovat kirkkaita ja kuuluvia vihellyksiä. Varoitusääni on vihainen, käheä särinä. Talitiaisen laulanta alkaa kaikista linnuista ensimmäisenä. Laulanta alkaa heti kun päivän pituus on noin 7 tuntia, mikä tapahtuu Etelä-Suomessa tammikuun puolivälin tienoilla ja Pohjois-Suomessakin helmikuulla" (Wikipedia.)

Muistan, kun ollessani 4-vuotias, äitini opetti, että talitiaiset laulavat puissa ti-ti-tyy. Luonnollisesti kysyin, että "miksi", mutta tähän äiti ei osannut vastata. Olen yrittänyt bongata jo useamman vuoden ajan tinttien tuttua säveltä, mutta pakko se on myöntää, että nykyisin talitiaisen ti-ti-tyy-laulu on harvinainen. Tilalle on tullut lyhyempi ti-tyy ja joskus jopa yksitavuinen ääni. Mikäköhän niitä oikein riivaa? Tiedemiehetkään eivät ole osanneet selittää muutoksen syytä. Ensin muutos todettiin kaupungeissa, jolloin arveltiin kaupungin melun muuttaneen laulua. Sama muutos on kuitenkin tapahtumassa myös landella. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että kaupunkien ja maaseudun lintupopulaatiot sekoittuvat keskenään. Huolestuttavaa joka tapauksessa.


Ravinto



Talitiainen on kaikkiruokainen. Se syö siemeniä, jyviä ja kesällä hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Keväällä tintit syövät mielellään silmuja ja versoja ja käyvät juomassa lehtipuiden mahlaa. Talvella niitä tavataan usein nokkimassa rasvaa ruokintapaikoilla, sekä haaskoilla. Talitiainen ei ole aina niin herttainen kuin sen ulkonäöstä voisi päätellä. Muun muassa Iltasanomat (K-18) on nostanut julkisuuteen Tuohikodin tappajatintit. Kyseessä oli tappamisen meiningin oppinut, noin 2-3 koiraspuolisen talitiaisen jengi, joka terrorisoi lintulautaa Kouvolan Tuohikodissa. Tappajatintit surmasivat viikon aikana yli 20 urpiaista. Nälästä ei ilmeisesti ollut kysymys, sillä lintulauta pursusi ruokaa. Tästä voi tehdä ainakin sen päätelmän, etteivät tintit ole vegaaneja. Muinoin tämä lintu olikin tunnettu siitä, että se kävi mielellään nokkimassa hirtettyjen ihmisten ruumiita. Ruumiit saattoivat roikkua esillä useita päiviä.YÖK.

Seuraava juttu kuitenkin säikäytti vielä enemmän kuin tinttien rasvanhimo. Englannissa talitiaiset oppivat 1960-luvulla nokkimaan maitopullon foliosuojuksen rikki ja syömään maidon pinnalle kertyneen kerman. Sama tapa levisi myös Suomeen. Tähän saakka olin ollut suht rauhallinen, koska tiesin, että meidän talossa seinien villat sijaitsevat pääosin foliolla päällystettyjen spu-levyjen takana. Viime kerralla käydessäni raksalla todella kuulin, kun tintti hakkasi nokallaan foliolevyä, ihan hullua! Rääkäisyni oli kuin suoraan Hitchcockin elokuvasta. En tiedä kumpi säikähti enemmän, lintu vai minä.

Todistusaineistoa tinttien vierailuista:





Sitten niihin raksa-juttuihin. Talolla ei ole tapahtunut juuri mitään edistystä. Viikonloppuna miehelle iski flunssa, joten muu perhe vietti aikaa kotosalla, kun äiti kävi töissä. Muovit sentään kävin lyömässä lattiaan. Tämän pitäisi kuulemma auttaa siihen, ettei betoniin tule niin helposti halkeamia.



TULEVA DIY-PROJEKTI



2 kommenttia :

  1. Voihan tintit (tai keltatulkut, kuten eräs oppilaani joskus muisteli kun tutut keltaiset ja punaiset linnut vähän sekoittuivat...). Kiitos tietoiskusta, en tiennytkään niiden olevan tuollaisia kamalia petoja :D . Toivottavasti pääsette näistä kutsumattomista vieraista eroon.

    VastaaPoista
  2. Älä muuta sano :) ihmettelen, että miten ne nyt meitä niin kauheasti terrorisoivat, kun en muilta rakentajilta ole kuullut mitään valitusta? Ehkä se on tämä vuodenaika. Kohta pitäisi tulla vähän helpotusta asiaan, kun saadaan tuulensuojapahvit paikoilleen.

    VastaaPoista