Talviaikaan siirtyminen

Kellojen siirtämisen jälkeen raksalla tulee pimeää jo ennen kuutta. Työmaalamput ja loisteputkivalaisimet on otettu käyttöön. Valo talon sisällä on kelmeää ja seinätkin masentavan ruskeita. Valehtelisin, jos väittäisin, että tämä vaihe rakentamisesta on innostavaa. Päinvastoin tuntuu siltä, että tuntikausien nysväämisen jälkeen, nähtävissä ei ole yhtään mitään. Ehkä se johtuu vain valosta tai pikemminkin sen puutteesta.

Erityisesti puutavara herättää välillä ihmetystä, kun ei voi olla ihan varma mihin kaikki osat oikein kuuluvat. Asioihin saa parhaiten tolkkua, kun ajattelee yhtä työvaihetta kerrallaan. Tänään oli vuorossa tuulensuojalevyjen asentaminen kattoon. Tässä yhteydessä tutustuin uuteen härpäkkeeseen nimittäin akkunauharuuvinvääntimeen (= akkunauhuri). Pienen alkukankeuden jälkeen ruuvit upposivat vauhdilla levyihin.

 Kuvia eri työvaiheista:

Kattotuolit vuorattiin tuulenohjainpahvilla puhallusvillakotelointia varten.

Tuulenohjainpahvit parvekkeen lyhdyssä

Tuulensuojalevyt kiinnitettyinä kattotuolien väleihin

Levyt uretaanivaahdolla tiivistettynä

Roinaa...

Lisää roinaa...

Ilmastointiputket yläpohjassa melkein valmiit.

Mahtaa olla mukavaa hommaa puhallusvillamiehellä ryömiä tuolla yläpohjassa. Tilaa on ilmastointikanavien eristämisen jälkeen todella niukasti. Asentajan puolesta toivon sydämmestäni, että hän on minikokoinen.

Kirjoittelin muutamia viikkoja sitten olohuoneen ikkunastamme, jonka lasiin oli ilmestynyt särö. Tällä viikolla Pihla-ikkunoiden asentaja oli käynyt vaihtamassa hajonneen ikkunan paikalle uuden ikkunan. Jettatalo hoisi reklamaatiomme hyvin ja vieläpä kohtuullisen ajan sisällä, kiitos siitä!

Takat rivissä

                      Kuva 1                                     Kuva 2                                           Kuva 3

Takkavalikoiman katsastuksen jälkeen finaaliin ovat selvinneet seuraavat kolme ehdokasta: Tiilerin Oliver Funkkis nuotiotakka, Warmauunien Fiona 100 ja Tiilerin Tupla Lauri. Kokemukset kyseisistä takkamalleista kiinnostavat, joten kuulisimme niistä mielellämme lisää.

Ilma on kylmennyt kovasti ja ainakin viime yönä oltiin jo pakkasen puolella. Tällä hetkellä raksalla puhaltavat ilmanlämmittimet, joten olisi mukavaa, jos varaavaa takkaa voitaisiin jatkossa käyttää lisälämmönlähteenä siihen saakka, kunnes maalämpö saadaaan asennettua. Suunnitelmat ovat takan suhteen muuttuneet jo useampaan otteeseen. Haasteita takan+ piipun valintaan tuovat takan vieressä sijaitseva kantava tolppa, sekä yläkerran makuuhuone, jonka läpi piippu kulkee. Kirjoitus aiemmasta takkapohdinnoista löytyy täältä KLIK

Kolmen kärkeen sijoittuvat takat ovat päällisin puolin melko saman näköisiä. Eroja kuitenkin löytyy lähinnä takan ulkomitoissa ja tulipesän koossa. Tiilerin Oliver funkkis on nk. nuotiotakka. Takka on kooltaan suurin: L 1065, S 680 ja K 2045mm. Tulipesän koko on 320 x 450 mm. Warmauunien Fiona on takoista pienin, mutta varustettu isoimmalla takkaluukulla: L 995, S 665 ja K 1650mm. Tiilerin Tupla Lauri on läpiluukullinen takka: L 1065, S 780 ja K 1900mm. Tupla Laurin valitseminen tarkoittaisi sitä, että keittiön saarekkeen paikan pitäisi olla ikkunan puolella. Takan tulta voisi sitten ihailla sekä olohuoneen, että keittiön puolelta.

Takan ulkopinta tulee olemaan rapattu, väri valkoinen tai vaaleanharmaa. Värin lopulliseen valintaan vaikuttaa eniten keittiökaappien ovien väri. Takkaluukun väriksi olemme ajatelleet mustaa. Takkaan tulee päältäliitos, mikä tarkoittaa sitä, että piippu lähtee suoraan takan päältä. Toistaiseksi olemme saaneet tarjoukset Schiedelin piipusta.

Raksakuulumiset

 Sillä välin, kun olen sairastellut kotosalla, on parempi puoliskoni jatkanut ahkerointia raksalla (ainakin todistusaineiston perusteella :). Vuorossa on ilmastointiputkien asentaminen ja eristäminen. Vaihtoehtoja ilmastointiputkien eristämiseen oli meillä kaksi: insuplast ja perinteinen karhuntaljavilla. Viimeksi mainittu vei lopulta voiton edullisuutensa vuoksi. 

Asennuksessa peltiset ilmastointikanavat saavat karhuntaljasta takin ympärilleen. Saumat teipataan ja foliopintaisen villan paikallaan pysyminen varmistetaan rautalangalla. Tähän mennessä ollaan saatu yläkerran päärunkoputki valmiiksi. Alakerran lämpimässä tilassa kulkevat putket ovatkin sitten helpompia, sillä niitä ei tarvitse eristää. Ilmastointiputkien äänenvaimennuslaatikoiden kanssa kävi pieni moka. Tilattiin niitä vahingossa liikaa ja nyt niitä riittäisi joka makuuhuoneelle. Ilmastointikoneen lähdölle joka tapauksessa laitetaan kaksi vaimenninta sarjaan, jotta koneen melu ei kuuluisi asuintiloihin.

 Ilmastointi putkia pihamaalla odottamassa asennusta.

 Valokuvien perusteella myös tallin ulkoverhoilu on nytkähtänyt eteenpäin. Periaatteessa talli selviää aluskate+tuulensuojalevy asennuksella talven yli, mutta aina parempi, jos ehdimme saada peltikaton ja puuverhoilun valmiiksi ennen lumen tuloa. Juuri nyt tuntuu siltä, että raksalla olisi vaikka mitä tehtävää. Tavaraa on roudattu urakalla yläkertaan ja tarkoitus olisi vähitellen saada kaikki pihalla lojuvat tavarat suojaan. Aina välillä joutuu itseään muistuttamaan siitä, että rakentavathan ne ihmiset talvellakin. Kauhea hoppu olisi kuitenkin saada talo lämmitysvalmiuteen saakka ennen pakkasia.

 Väliaikaiset portaat paikoillaan.

Olohuoneen korkea osa laudoitettiin väliaikaisesti, jotta tuulensuojalevyt ym. päästään laittamaan paikoilleen.

Lattiat hiottu

Myös aiemmin kirjoittelemani "talitiaisten mysteeri" saatiin selvitettyä. Tintit pääsivät rakennukseemme etuoven kautta. Jettatalojen rakennusaikaisessa ovessa oli sen verran iso rako yläreunassa, että tintit syöksyivät siitä ohjusten lailla sisätiloihin. Ovi fiksattiin laittamalle sen yläreunaan laudanpätkä, eikä sen koommin ole tinttejä sisällä näkynyt.